*

HannesV

Suomalaisia sanoja ja sanontoja

Tämä tässä lähti käsistä lähinnä Antikaisen Juhon ansiosta..eikös niin,ihan kirjaimellisesti,lähti käsistä.Joku mitätön osuus saattoi olla jo pikkuhiljaa katoamassa olevilla aivopoimuillakkin.

Suomenkielihän on hieno kieli,kunhan sitä oppii vaan ymmärtämään..värikästä,moni-ilmeistä ja hauskaakin..ihan peruskieli,kaikenlaisista murteista puhumattakaan.Juhon blogin otsake oli rysä.Enimmät immeisistä tietää mikä se on,mutta makustelkaas pelkkää sanaa..miltä se näyttää ja tuntuu..aika hauska. Varsinaiset helmet löytyy tietysti murre tai slangisanastoista,mutta on tämä varsinkin hassua ja hauskaa sekin..koomistakin ja tätä me vaan ihan tosissaan puhutaan.En sitten tiedä onko tällaiset tuntemukset ainoastaan vika omassa päässäni,vaiko esiintyykö tällaista yleisemminkin? Hauskoista sanoista syntyy sitten hauskoja sanontoja..vaikkapa just tuo jäädä rysän päältä kiinni tai vaikkapa pölliminen,jota joku Juhoa kommentoinut käytti.Tiedämme mikä on pölli ja tiedämme,että pölliminen on varastamista,mutta mikä on yhteys,miten käsite on syntynyt? Vaikka peruskielikin on rikasta,niin se suurin ja rakkain rikkaus löytyy murteista.Nostan kunnioittavasti ihaillen hattua niille,jotka vielä omia murteitaan osaavat ja uskaltavat sitä käyttää.Kaksinkertainen hatunnosto Hilkka Laronialle,joka kirjoittelee täällä kanssamme.Omaa murrettani kymiä en osaa muutamaa sanaa enempää.Osaajat olivat isovanhempieni ikäluokkaa,eikä heitä enää ole. Öylön,toisöylön,kaa...myö mentih toisöylön kylil ja tultih öylön pois..miä,siä,tyä.myä..jne.Sanontoja hailii happamii kymin mamman tappamii..kymiläinen tupensyöjä..jne. Kuten tiedetään moni suomenkielen sana on lainattu ja kivasti,jos ei peräti kornisti väännetty niitten maitten kielistä joihin olemme kuuluneet,eli ruotsi ja venäjä.Nykyäänhän kieli muuttu kovastikkin ja sitä kaikenlaista lainaa tulee jo ympäri maailman.

Ajatus tässä ois se,että jos jaksatten,niin,pistäkää omia murre ja muitakin kivaksi kokemianne sanoja näkyville ja etenki noita sanontoja.

Mun hauskojen sanojen" kymmenen kärjessä" ois..

Pöksyt.pakarat,kassi,kiero,peti,puhe,käsi,kukka,kuri,kakara..

Joku sanonta vielä..olla ihan pihalla.olla kuutamolla,putosi,kuin eno veneestä.olla ihan palasina,tai ihan pähkinöinä,lyödä,kuin vierasta sikaa..

Siinähän sitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Saattaa olla, että pukkauksesi punainen lanka menee kuin helmiä sioille.

Pökköä voin kyllä lykätä pesään sen verran, että itse olen joskus mietttinyt millaisesta tilanteesta on sukeutunut sanonta "meni kuin hohtimet kaivoon". Mikä tahansa raskas esinehän kyllä helposti lumpsahtaa kaivon syövereihin tehokkaasti ja lopullisesti, mutta miksi juuri hohtimet? Onkohan joku kiskonut hohtimilla naulaa kaivon kannesta ja sitten työkalu on yhtäkkiä pudonnut käsistä - lumpsis!

Monet vakiintuneista arkikielen sanonnoista eivät ole niin vanhoja kuin kuvitellaan. Esimerkiksi "jäljet johtavat sylttytehtaalle" juontaa juurensa 1930-luvulta ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Tattarisuon_tapaus ) ja "ei mennyt niin kuin Strömsössä" ei ole edes kymmentä vuotta vanha.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Himphamppu on jännä sana. Aleksiskivellä vähän eri merkityksessä kuin kirjassa Annastuuna aikansa jossa sillä on merkitys että kappaleet kietoutuvat toisiinsa.... hm esim kaksi ihmistä.
Annastuuna kertoo suullista perimätietoa jostain Tyrvään Vammalan seudulta.
Samassa kirjassa on trekooli usein mainittu ja se on puutarha, eli ruotsalaisvaikutusta.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Jeps,siis tuo himpkö sitä kietoutumista tarkoittanee ja hamppuhan tiedetään ja hamppuköysihän on kiedottua..mitä sitten tuohon ihmisten toisiinsa kietoutumiseen tulee,niin voihan sitä,joku kokeilevan mielenlaadun omaava..siis ihan vaan tiedonkartoittamisen kannalta..kokeilla mitä mahtaakaan tapahtua,kun ehdottaa toiselle osalpuolelle,että haluaisin tehdä himphamppua sun kanssas..ettei vaan loppuis pam..öh hamputtaminen just siihen..korkeintaan jos sattuu olemaan joku sypäkämpi ( hauska sana tuokin) immeinen siinä toisena niin voipi pamputtaa nyrkillä nokkaan..tai ainakin antaa parin viikon porttarin makuuhuoneen puolelle.Tuon trekoolin olen jossain kuullutkin,meilläpäinhän ruotsinkielinen alue alkaa heti siitä Kotkan jälkeen eli Pyhtäältä..jostain sieltä kenties.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Oishan teepaita aika hyvä semmoinen jossa lukisi: himphamppuun tarvitaan kaksi. Siinä sadussa niitä oli vielä useampia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Isovanhempani äidin puolelta olivat Tyrvään, Huittisten ja Mouhijärven seudulta. Isoäidin kieli oli hauskaa ja hän viljeli paljon sananparsia. Vanhinko vain tulevat eri tilanteissa sopivasti esille, eivät ihan näin. Sanoja, kummallisia sanoja kuului hänen sanavarastoonsa kretasnekka tai fati, pilkkumi, tassi. Mistä lie kotoisin nämäkin sanat. Juuri nyt ei tule muita astiasanoja mieleen.
Anoppi on viljelly pohjalaisia sanoja, mutta nekin olisi pitänyt pistää muistikirjaan. Paljon, minulle ihan outoja sanoja on kuulunut hänen sanavarastoonsa. Kersat nyt kaikki varmasti tuntee tai kropsun eli pannukakun.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuo kirja Annastuuna aikanansa voisi sitten olla sinullekin kivaa luettavaa. Luulin että tassi on "yleiskieltä". Pilkkumin olen myös kuullut vaikken ihan muista mikä se on, jonkinlainen kulho.
Muuten sähköpostiini tuli viime viikolla oikotien mainos ja siellä oli kartano Mouhijärvellä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #27

Kiitos kirjavinkistä. Isoäitini kotitalo oli rustholli ja taitaa vieläkin olla suvun hallussa. Isoäitini vanhin veli peri talon aikanaan ja hänen jälkeläisensä ovat jatkaneet siinä.
Monesti olemme serkkujen kanssa ajatelleet vierailla Mouhijärvellä. Olisihan mielenkiintoista nähdä paikkoja. Tiedän, että kirkossa oli merkityt paikakin, jospa niitäkin löytyisi vielä. On silloin ollut toisenlaista elämää.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Tuttuja sanoja..nekasta meilläkin kymissä puhuttiin,oli maito tai kerma eli kretanekkaa,jos joku ei tajuu niin nekka on pöytäkaadin..kannu.Tassi on asetti..naapurin mummo joi kahvinsa aina tassilta..ryysti.Olikos se pilkkumi tollanen kannellinen tarjoiluastia..soppaskooliksikin sanottu.
Kymin murre onkin lähtösin kanta hämeestä eli just tonne suuntaan,mitä noita paikkakuntia mainitsit.Olenko yhtään oikeassa,kun luulen,että noista paikkaseuduista puhutaan nykyään pirkanmaana?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #33

Jos Sastamala on Pirkanmaata niin sitten oot oikeassa.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #35

No nyt sain peräti tarkistettua.. nii Wiki sanoo Sastamalan olevan pirkanmaata.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #33

Täysin oikeassa olet ja astiat ovat juuri noita. En ole varma oliko pilkkumi aina kannellinenkaan. Tassilta isoäitinikin kahvin joi ja sokeripala oli suussa kahvia makeuttamassa.
Isoäitin kulki myös mustisa vaatteissa ja kaulus oli aina valkoinen ja asusta irrotettava ja pestävissä. Hän pesi avokaulalle, joten kaula pestiin. Kleini hän oli, siis hoikkavartaloinen. Muistan hoikan vyötärön, vaikka olikin synnyttänyt ison liudan lapsia.
Kaffebrännäreä meillä myös käytettiin. Siis kahvi paahdettiin itse hellan uunissa isoäitini aikaan.
Maistoi hän kananruokaakin, jota valmisti kanoille. Mitään ei tuhlattu ja hukattu. Sen suu massaa, jonka jalka tassaa. Oli sanonta, jota hän viljeli. Hän kasvatti mansikoita ja myi niitä ja varjeli tarkkaan. Näin hän osoitti, että itse on rahansa/leipänsä ansaittava. Hän teki loppuun saakka kotonani jotain askaretta, jotta olisi täyttänyt velvollisuutensa. Sen ei syömänkään pidä, joka ei työtäkään tee. No toisin ovat asiat nykyisin.

Jotenkin ovat selkäytimeen menneet hänen oppinsa ja myös perheen historia. Siitä kuulin alati häneltä, myös kansalaissodasta.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #37

Juu mistan kans tuon kahvin paahtamisen.Meillä toi laite oli kymiläisittäin rännäri ja Rännäri oli sukunimikin.Kleini on uusi sana,mutta leinistä puhuttiin..reumatismistä lienee oli kyse,kuten luuvalossakin.Tuo kaikki on niin tutun kuuloista.Sananlaskut,sukuhistoria,kansalais sodastakin.Sitten paljon myöhemmin joku suvun nuorimmasta päästä kekis sukututkimuksen ja...no ,se ois jo toisen blogin aihe.

Harri Räsänen

Umpitunnelissa.
Jos nyt sattuu olemaan niin räkäkännissä että melkein lähtee taju, niin silloin ihminen on umpitunnelissa.

Miten kummassa joku on joutunut umpitunneliin. Eihän sinne mistään pääse kun se on ummessa.....täh?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valettakoon sen verran öljyä laineille taivasteluusi, että kyllä sinne tunneliin voi ryömiä ja sitten vasta pannaan "pelti kiinni", jolloin on umpitunnelissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Aivan katsomatta mistään kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kysymys ja vastaus-palstalta, veikkaisin pölliä-verbin liittyvän siihen, että joku on joskus omatoimisesti evakuoinut käyttöönsä toisen varastoimia pöllejä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo "evakuoida" -ilmaisu yleistyi tiettävästi sodan aikana "pölliä" -verbin synonyymina. Joissain piireissä käytetään samassa merkityksessä myös ilmaisua "sosialisoida". Esimerkiksi kapakassa saattaa joku todeta vessasta palatessaan baaritiskille, että "joku on sosialisoinut kaljani".

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Vähän kuin kivityyny: sammalten peittämä kivi. Ihan hyvä sana, suotta väistellyt näin pitkään.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Onks tää sitä teiän kieltä siel turus? Ens aattelin,että se ois jotain niinku kyyninen tai nuiva,mutta menipäs ihan kunnolla sivutte.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyyny pitää ottaa käyttöön het kun lumet sulavat!

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Katsastelin kuukkelia tällaisten asioitten tiimoilta ja siellähän on aiheita enempäänkin.Eri murteet on mielenkiintoinen asia kans.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Ei kyyny täältä ole. Erilaisia kyyny-sukunimiä esiintyy ainakin Pohjanmaalla. Jos laittaa illalla pään kyynyyn, nukahtanee pöpelikköön. Kenties änkyräkännissä.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Suomalaiset sukunimetkin on hauskoja ja mielenkkintoisia.Ilmiselvää on tietysti vaikkapa Jaakkola,Kuikka tai vaikkapa Lappalainen..Virtasista tai Järvisistä puhumattakaan.Kun pohjanmaalle viittaat,niin sieltä varmaankin tuon pelkän kyynyn lisäksi löytyy myös iso tai vähä kyynyjäkin.Savolaista syntyperää olevat varmaan tietävätkin mitä valjakka tarkoittaa,mutta mites se on teiän muitten kanssa? ;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sukunimistä oli myös pilanimiksi. Soppa on sukunimi sotkuinen, luminen tai keitto merkityksessä. Hutikka ja Viipummi. Mitä lie Viipummikaan tarkoitta tarkoittaneeko mitään? Krekola, Meskala, mitä lie. Nykyisin näitä ei näy.
On tuolla hämeessä ollut erikoisia nimiä ja paljon.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #25

No hutikkahan on selkee,mut Viipummi..oisko kenties sukunimilähtönen Vidbom..niin,mikä onkaan kreko tai meska? Kuukkelista löytyy varmaan listoja paikan-ja sukunimistäkin .

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Joo niitä Vähä-, iso- ja korpi- sun muita kyynyjä kuuluu löytyvän samasta suvusta jopa. Ei Jaakkoloita vaan, kaikki on pelkkiä.

Valjakka. Ei sano mithän.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #26

Pienen ikäni itsekkin luulin,ttä se on joku vääntymä valjakosta,vaan eipäs..ehtaa savonkieltä se onkin ja tarkoitaa vaalea,kalpeaa.Olla naamastaan kalpea,eli valju ja savolax viäntää sen valjakaks..valjuus naamassahan voi tarkoittaa myös apeaa eli alakuloista ilmettä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #31

Aeka haepakkoo.

Halju ja valju = haljakka ja valjakka....

Rytö ja sen muunnokset ovat myös savolaisperäisiä sanoja - niin kuin rytökasa.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #40

Mun varsinainen sukuni,eli isäni suku on lähtösin eteläsavosta Mäntyharjulta.Toinen puolikas on rantaruotsalaisia tosta Loviisan seudulta,minä siis en hallitse savonmurretta enkä ole sitä puhunt,kuten ei isänikään..mahtaakohan tuota haljakkaa olla sukunimenäkin..Paljakkaa on ja kai me tiedämme mikä se paljakka on..tai en oo ihan varma,mutta pitää mennä lappiin..joo piti tsekata muistin oikein,eli paljakka on se tunturin puuton lakialue.Wiki sanoo,että Jaalassa ja Hyrynsalmella on sen nimiset kylätkin.

Rytöä kun en nyt tarkista,niin onko se sitten jokin roju..rojukasa..tai joku oksakasa..? Kymiläiset puhuu rojusta myös ryänänä..tosta muistui mieleen yks kymiläinen samankaltainen,mutta ei samaa tarkoittava eli ryäri ??

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #41

Ryörit tukossa (tai mieluiten tukussa) sanotaan silloin, kun on vilustunut eikä henki kierrä luonnollisesti. Röörin johdannainen savoksi.

Ryäristä ei hajuakaan minulla, mutta ryönä (ryänä) on tosiaan sitä roinaa.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #43

No on sulla Juho hajuu..se sama ryöri,rööri eli putki se on,mut se on vaan kymiks..kymiläinen käyttää tota äätä miä,siä,tyä,myä.Kun joku vaikka pyörii,niin kymiläinen pyärii..tää taitaa tulla sieltä hämeest.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Uusia sanoja muodostuu koko ajan. Kalahommeleissa esim huomaa tavan takaa, miten jotain asiaa kuulee kutsuttavan sanoilla, joita ei ole aiemmin kuullut. Joku on keksinyt kuvaavan sanan, seuraava ottanut käyttöön jne. Mikä lienee prosessi ja todennäköisyys kullekin päätyä historialliseksi yleissanaksi.

Ainakin on helppo kuvitella, että ennennäkemättömien asioiden onnistunut nimeäminen päätyy helpommin historiankirjoihin kuin henkilökohtainen vanhan käsitteen väännös.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Puhekieli todellakin muuttuu jatkuvasti eikä tarvitse olla kauaakaan suomen kielen vaikutusalueen ulkopuolella, kun jo takaisin tullessaan huomaa outoja ilmaisuja.

Myös arjessa tapahtuvat muutokset uudistavat kieltä. Monikohan 70-luvulta yhtäkkiä tähän päivään ilmestynyt ymmärtäisi mitään vaikkapa lauseesta "komppasin somessa persun twiittausta" tai "mamu pukkasi nettiin blogin" t.m.s.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Juu, mainioita esimerkkejä. Kieli on itse asiassa helposti ymmärrettävä esimerkki siitä, miten maailmankuva laajenee kun on tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Aina kun törmää uusiin ihmisiin tai niiden vaikutuspiiriin, oppii uusia sanoja. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mahtavaa ja kiitos, mie aloin lukheen ja aattelin, että voi hiiskattiko en kerkiä perehtyhmään ja sitte näin oman nimenki ja tämä murrehomma! Kyllä molen monet kerrat saanu kuulla, että fiksu ihminen puhusit ja kirjottasit kunnola!

Miehän käytän ommaa kieltäni, jota siis tuola Tornionlaaksossa puhuthan vieläki ja seko mie puhun näin, niin mie pysyn ittessäni ja sanomani takana. En jaksa teeskennellä enkä hienostellakko joskusko innostun, niin ossaan jotenkuten kirjakieltäki.

Ja tosihaan son harmiko sanat vähenee tai niinko harveneeko ei oiken misthän saa kerrattua ja löyettyä niitä, jokkon minun kotikieltä olheet, mutta etheenpäinhän son elävän mieli, niin kelvakhoon tämä homma.

Kiitos vielä sulle Hannu Ihanuus Valjakka ja tämä UusSuomiko non antahneet minun raatata tälle kielellä, vaikkon valituksia tullu joskus ja hyvyötä nyt, on ämmiriepu uuvahtamassa just nyt tuone kammarin puolele, että selviää maanantainhomhiin!

Mie nyt kuitenki jaan tätä joka paikhaan, missä olen ittekki matkassa!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hilkka ihanaa kieltä käytät ja rikkautta sitä kautta meille jakelet.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ooh kiitos Irja, sieki kehut minun kieltä ja elämän rihaathan kerrää kultajyväsiä mistä vain, jopa meikäläisen höpinöistä!

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Hilkka,

Hymminki,hämminki..tässä vanhus lähestulkoon melkein punastuu..että ihanuus..miähän oon tässä onnesta soikeena,niinku sitä sanotaan.Mulla oli jotain kaukasempia sukulaisia Yli-Torniolta ja jotakuinkii ne puhu tolleen,kun sinäkin..eli kiitos vaan ittelleskin. :)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Joo just oikehaan kaihraanhan sie osuit ja miehän en ole mikhän nimittelhen kethän, mutta innostuin kylläko oiken mainittit minut ja miehän muistan semmosen korppijutunkohan soli, nooh, kiitos sulle ja kaikile kirjotuksista, joita olen saanu lukea. Elämä on ja loistaa, että olhaan kumpiki naama punasena ja freistaama olla jonaki jatkossaki. Näessie.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

"Nosta koera avannosta, se puistaa vein silimilles" tai "Ei muista kapa tuoreena olloonsa" -savolaista realismia!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuota koiran avannosta nostamista en ole kuullutkaan, mutta sanoma siinä on sama kuin espanjalaisessa sananlaskussa:

"Cría cuervos y te sacarán los ojos"
(Kasvata korppeja, niin ne nokkivat silmäsi)

Savolainen versio on vain hiukan lempeämpi.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

En ole minäkään tuota koiran avannosta nostamista ennen kuullu,mutta tosihan se on.Sovelutus tuosta varmaan on se,kun meidänkin akka = koiruus..piehtaroi lumessa ihan hulluna,kun sitä tänne eteläänkin saatiin vihdoin..sitte se tulee lähes kaistapäisen näköisenä pirunvirne naamallaan viereeni..titta på pappa..hiton kivaa ja ravistaa ne lumet turkista mun päälleni..sullekkin vähän,kun et siitä pyörästäs pääse kumminkaan.
Mitä sitte noihin korppeihin tulee,niin eihä korppi korpin silmää noki :)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mites on tuo Kankkulan kaivo, joka on mielestäni kiertoilmaisujen äiti.

Kuinka moni on tullut ajatelleeksi sen merkitystä: sehän on siis kaivo joka sijaitsee siellä kankkujen välissä?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset